Infra-ala tähtää vastuullisuuden suunnannäyttäjäksi

Infra-alan vahvuudet vastuullisessa toiminnassa liittyvät kiertotalouden edistämiseen sekä yhteistoiminta- ja hankintaosaamiseen. Näin arvioi johtaja Juha Laurila, joka tekee vastuullisuustyötä Infra ry:ssä osana Rakennusteollisuus RT:tä.

Infrahankkeisiin liittyvät materiaalivirrat ovat usein suuria. Niitä alalla on optimoitu hankintaketjussa kiertotalouden, logistiikan ja tiiviin yhteistyön avulla.

– Vaikka kiertotalous ei Suomessa vielä ole erityisen hyvällä tolalla, niin infra-alalla olemme painineet materiaalivirtojen optimoinnin kanssa aika pitkään. Meillä valmiita ratkaisuja siis on jo, Laurila toteaa.

Hän viittaa muun muassa alalla vakiintuneeseen vanhan asfaltin kierrättämiseen uusiin kohteisiin. Sillä on pyritty säästämään euroja ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, mutta myös vastaamaan tilaajien vastuullisuusvaatimuksiin. Asfaltin kierrätys on korostunut esimerkiksi Helsingin ja Tampereen kaupunkien infrahankkeiden vaatimuksissa.

Kiertotalous näkyy myös teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä: betonin valmistuksessa sementtiä voidaan korvata tuhkalla, ja tienrakennuksessa ja perustuksissa voidaan käyttää luonnon kiviainesten sijaan murskattua betonia.

Onnisellakin on infratuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty kierrätysmateriaaleja, ja niiden valikoima laajenee jatkuvasti.

Vastuulliset ratkaisut löytyvät keskustelemalla

Laurilan mukaan arvoketjun kehittäminen läpinäkyväksi ja reiluksi on Suomessa melko hyvässä tilanteessa.

Toimittajat käyvät yhä aktiivisempaa vuoropuhelua sekä keskenään että tilaajien kanssa. Sen osana käsitellään tiiviisti myös vastuullisuusnäkökohtia.

– Vuoropuhelu on lisääntynyt viime vuosina. Vastuullisten ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan yhä enemmän tilaajan ja urakoitsijan yhteistä pohdiskelua siitä, millaisissa kohteissa voidaan käyttää kierrätettyjä materiaaleja ja voivatko sellaiset ratkaisut tulla lähempää, jotta kiertotalouden ratkaisuja saadaan laajamittaisempaan käyttöön, Laurila sanoo.

Kaavamaisemmasta infrarakentamisesta ollaankin menossa kohti kohdekohtaisia ratkaisuja, joissa vaihtoehtojen määrä kasvaa, ja sen myötä pääurakoitsijat ja tilaajat tarvitsevat enemmän tukea oikeiden valintojen tekemiseksi.

Päästöt vahvemmin mukaan kilpailutuksiin

Laurila uskoo, että materiaalien tuotannon ja elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kiinnitetään jatkossa lisää huomiota myös kilpailutuksissa. Yritysten ilmastovaikutukset korostuvat EU:n uudessa kestävyysraportointidirektiivissä.

– Ruotsissa GRK:n ruotsalainen tytäryhtiö pilotoi tieurakan kilpailutusta, jossa tarjoajan piti ilmoittaa hankkeen arvioidut päästöt, ja niiden painoarvo oli yhtäläinen hinnan kanssa. Samalla tehtiin selväksi, että jos urakoitsija ylittää antamansa päästöarvion, yritys saa sakkoa, ja jos se taas alittaa sen, luvassa on bonusta. Tällainen lähestymistapa saa urakoitsijat miettimään, mitä päästöille voi tehdä, Laurila kertoo.

Infra ry kehittää paraikaa asiakkailleen EPD-ympäristöselostetyökalua, jonka avulla urakoitsija voi laskea päällysteiden ja kiviainesten ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta.

– Pyrimme siihen, että päällysteiden ja kiviainesten laskenta tehdään yhdenmukaisesti niin, että tiedot ovat vertailukelpoisia, Laurila sanoo.

Onnisen infrayksikön johtaja Timo Nikulainen uskoo, että nykyisille infratuotteille tullaan kehittämään tuotealuekohtaisia vastuullisuuden astetta tai hiilijalanjäljen kokoa kuvastavia yksinkertaisia asteikkoja ja luokituksia. Hän käyttää vertauskuvallisena esimerkkinä CPR-paloluokitusta, joka viittaa rakennustuotteiden paloturvallisuusluokkiin.

Monimuotoisuuden kehitystyö käynnissä

Vastuulliseen infraan kuuluu olennaisesti myös monimuotoisuuden huomioiminen, jota edistetään kahdella tavalla. Niistä ensimmäisessä keskitytään luonnon monimuotoisuuteen, joka kärsii infran maankäytöstä ja päästöistä.

– Kun rakennamme jotakin aluetta, on pohdittava tarkemmin, minkä osan voimme jättää koskemattomaksi ja voidaanko nurmikon tilalle tehdä esimerkiksi monimuotoisempaa luontoa. Tämä on alalle suuri mahdollisuus, johon on hyvä alkaa varautua, Laurila sanoo viitaten sekä tilaajien tuleviin toiveisiin että yhteistyön rakentamiseen luonto-osaajien kanssa.

Toinen puoli monimuotoisuuden edistämisestä liittyy sosiaaliseen vastuuseen. Henkilöstön työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden rinnalle on nyt noussut monimuotoisuus. Se pitäisi saada hyvälle tolalle, jotta ala houkuttelisi työntekijöitä.

– Yritysten on oltava valmiita toivottamaan tervetulleeksi kaikenlaiset osaajat riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta ja niin edelleen. Työvoimasta on pulaa, kuten monilla muillakin aloilla, Laurila korostaa.

Infra ry:llä onkin käynnissä oma sisäinen monimuotoisuuden selvitystyö. Sen myötä opitaan, millaista apua yritykset tarvitsevat monimuotoisuuden edistämiseen.

– Johtamisella ja työkulttuurin muutoksella ratkaistaan, hakeutuvatko nuoret, alanvaihtajat ja maahanmuuttajat infra-alalle töihin ja pysyvätkö he siellä.

Kiertotalous näkyy jo: betonin valmistuksessa sementtiä voidaan korvata tuhkalla, ja perustuksissa voidaan käyttää luonnon kiviainesten sijaan murskattua betonia.

Onnisen infraostot painottuvat Suomeen ja lähialueille

Infratuotteiden hankinnassa korostuvat etäisyydet ja logistiikka, koska tuotteet ovat suuria ja painavia. Mitä lähempänä kohdetta tuotanto ja jakelu ovat, sitä vähäisemmiksi jäävät kasvihuonekaasupäästöt ja kulut.

Onniselle jakelutehoja tuovat oma logistiikkakeskus ja koko Suomen kattava myymäläverkosto. Infratuotteita yritys hankkii selvästi eniten Suomesta, jonkin verran EU:sta ja muualta vain vähän.

– Meillä on hyvin tiukat kriteerit tavarantoimittajille. Auditoimme jokaisen ulkomaisen kumppanimme ja riskimaihin kiinnitämme erityistä tarkkuutta, Onnisen infrayksikön johtaja Timo Nikulainen kertoo.

Kaikki yrityksen toimittajat ja työntekijät ovat sitoutuneet K Code of Conduct -toimintaohjeisiin. Ne auttavat ja tukevat vastuullisissa päätöksissä ja valinnoissa.

Juttu on julkaistu Onninen-lehdessä 5/2024
Teksti: Katja Alaja