Kiinteistöjen energiatehokkuus on osa kokonaisuutta

Kiinteistönomistajat hakevat kiihtyvällä tahdilla ratkaisuja energian kulutuksen ja päästöjen vähentämiseen, mutta energiatehokkuuden parantamisessa on otettava aina huomioon kokonaisuus. Tätä mieltä on Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha.

– Aiemmin on luultu, että pelkkä energian kulutuksen vähentäminen jollakin tavalla ja siitä saatava hyöty riittävät. Samalla tulisi kuitenkin ottaa huomioon, että muutoksilla on vaikutusta moneen muuhunkin asiaan.

Helpointa ja yksinkertaisinta on lähteä liikkeelle talotekniikan säädöistä.

Vinha tunnetaan rakennusalan aktiivisena keskustelijana ja merkittävistä tutkimuksista, joista monet ovat liittyneet kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen. Hän on nostanut esille myös riskejä, joita energiansäästö voi tuoda rakenteille.

– On tärkeää, että energiaa säästävien toimenpiteiden vaikutukset myös esimerkiksi sisäilmastoon, rakenteiden kosteustekniikkaan ja paine-eroihin otetaan huomioon.

Kosteudenhallinta ja paine-erot on huomioitava korjausrakentamisessa

Vinha huomauttaa, että korjausrakentamisessa talotekniikan uusiminen on usein kustannustehokkain tapa parantaa kiinteistön energiatehokkuutta. Yleisiä investointeja on esimerkiksi ilmanvaihdon lämmön talteenoton parantaminen.

Esimerkiksi kerrostalossa on saattanut olla pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto, mutta uudessa ilmanvaihtokoneessa tuloilma lämmitetään poistoilman lämmöllä.

– Investoinnin suunnittelussa on otettava kuitenkin huomioon, että sisäilmaan voi palautua takaisin kosteutta, joka pyrkii menemään rakenteisiin.

Rakenteiden kosteustekninen toiminnan varmistaminen on Vinhan mielestä tärkeää kaikessa energiatehokkuutta parantavassa korjausrakentamisessa.

– Toiset rakenteet ovat muita herkempiä. Puurunkorakenteiden kanssa saa olla erityisen tarkka, kun taas kivi- tai harkkorakenteisissa rakennuksissa riskit ovat pienemmät.

Muutokset ilmanvaihtoon vaikuttavat usein myös paine-eroihin sisä- ja ulkotilojen välillä.

Tähän olisi tärkeää kiinnittää huomiota, kun energiaremontteja suunnitellaan ja uusia järjestelmiä säädetään.

– Jos tulo- ja poistoilman suhde on säädetty väärin, tästä voi syntyä yllättäviä paine-eroja. Jos sisällä on ylipaine, sisäilman kosteus virtaa ilmavuotokohteista rakenteisiin. Toisaalta sisällä oleva alipaine voi tuoda sisäilmaan mikrobeja ja epäpuhtauksia rakenteista.

Lisäeristys parantaa energiatehokkuutta

Rakennusfysiikan professori tuntee hyvin rakenteiden lämpöteknisen toiminnan. Vinhan mukaan rakennuksen vaipan lisäeristäminen on yleensä varsin tehokas keino parantaa energiatehokkuutta.

Hän suosittelee kuitenkin, että mahdollisuuksien mukaan se tehtäisiin aina ulkopuolelta rakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistamiseksi.

– Usein hyvä vaihtoehto on ikkunoiden vaihtaminen. Se on suhteellisen riskitön ja tehokas toimenpide, sillä vanhojen ikkunoiden kautta kuluu paljon energiaa. Uudet ikkunat on kehitetty eristämään hyvin lämpöä.

Vinhan mukaan lisäeristyksessä tai ikkunoiden vaihdossa on hyvä ottaa huomioon, että remontti voi nostaa sisälämpötiloja kesällä jopa epämiellyttävälle tasolle. Joskus jäähdytyksen lisääminen on välttämätöntä, mikä kuluttaa energiaa ja vähentää näin energiansäästöä.

– Uusiksi ikkunoiksi kannattaa valita sellaisia, jotka päästävät läpi vain vähäisen määrän auringon lämpöä eli ikkunoilla on matala g-arvo.

Energiatehokkuutta talotekniikan säädöillä ja automatiikalla

Kylmätekniikan ja lämpöpumppujen asiantuntija Jani Kianta tamperelaisesta AX-Suunnittelusta tuntee hyvin kerrostaloista ja muista isommista kiinteistöistä löytyvän potentiaalin energiansäästössä.

Hänen mukaansa uudisrakentamisessa nämä asiat otetaan jo lähtökohtaisesti huomioon, sillä sitä edellyttävät jo rakennusmääräyksetkin. Sen sijaan olemassa olevien kiinteistöjen energiatehokkuudessa riittää työsarkaa.

– Helpointa ja yksinkertaisinta on lähteä liikkeelle talotekniikan säädöistä. Ne ovat yllättävänkin monessa paikassa pielessä, Kianta sanoo.

Hänen mielestään säätöjen optimoinnin jälkeen voi lähteä miettimään, miten energiatehokkuutta on mahdollista parantaa talotekniikkaan liitettävällä automatiikalla.

– Kerrostaloissa automaatiota ei hyödynnetä välttämättä ollenkaan. Sen käyttö esimerkiksi ilmanvaihdon tarpeenmukaisessa käytössä on kuitenkin lisääntymässä, ja toivottavasti tämä kehitys jatkuu.

Investoinneilla, kuten lämmön talteenoton tehostamisella, tyypillinen takaisinmaksuaika on 6–9 vuotta.

Isoja säästöjä voidaan saada aikaiseksi myös lämmön talteenoton tehostamisella, kun esimerkiksi poistoilmasta kerätään energia talteen lämpöpumpun avulla ja hyödynnetään kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen. Kiannan mukaan tällaisten investointien tyypillinen takaisinmaksuaika on 6–9 vuotta.

– Myös vanhoja valaistuksia vaihdetaan paljon LED-valoihin. Niillä voi säästää yllättävänkin paljon sähkökuluissa.

VRF-tekniikan hyödyntäminen energiansäästössä kiinnostaa

Kiannan mielestä energiansäästön suurin potentiaali löytyy erilaisten lämpöpumppuratkaisujen hyödyntämisestä.

– Lämpöpumput ovat tulevien vuosien suurimmat voittajat, on sitten kyse maalämpö-, ilma-vesilämpö- tai ilmalämpöpumpuista.

Nousevana teknologiana Kianta nostaa esille VRF-tekniikan, joka toimii samalla periaatteella kuin ilmalämpöpumput mutta sopii paremmin suurempien kiinteistöjen jäähdytykseen ja lämmitykseen.

Suorahöyrysteiseen tekniikkaan perustuvassa ratkaisussa voi olla jopa useita kymmeniä viilentäviä sisäyksiköitä, jotka voidaan kytkeä samaan ulkoyksikköön. Esimerkiksi kerrostalossa asuntokohtaista sisäyksikköä voi säätää tarkasti.

– VRF-tekniikan etuna on, että kesällä jäähdytykseen käytettävää järjestelmää voidaan hyödyntää talvella lämmitykseen.

Teksti: Matti Remes

Kuvat: Roope Permanto ja Eino Ansio