Käyttöveden kulutus kuriin
Vedenkäytön suurin ympäristövaikutus syntyy vesilaitosten verkostonkäytön energiankulutuksessa. Vedensäästössä tavoitellaan siis ennen kaikkea energiasäästöjä.
Suurin vesilaitosten toimittaman veden käyttäjä ovat kotitaloudet, sitten teollisuus ja palvelut. Jotta energiaa ei kulu turhaan, on vesijärjestelmien oltava toiminnallisesti ja käyttöasteeltaan kunnossa.
Nykyaikainen tekniikka säästää aidosti tehokkaimmin vettä. Ammattilaisten tuleekin huolehtia, että putki- ja kylpyhuoneremontit tehdään ajallaan ja vesikalusteet asennetaan oikein etenkin vuotojen aiheuttamien vesivahinkojen estämiseksi. Esimerkiksi WC-istuimen pienikin vuoto voi tuoda jopa tuhannen euron lisäkustannukset vuoden vesilaskuun. Remonttien yhteydessä ammattilaisen olisi myös hyvä tarkistaa, että vesikalusteiden vedenpaineet ja -virtaamat on säädetty oikein.
Esimerkiksi WC-istuimen pienikin vuoto voi tuoda jopa tuhannen euron lisäkustannukset vuoden vesilaskuun.
Lämmin vesi on yleisesti noin kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi, ja energian hintojen nousu nostaa hintaa entisestään. Säästämällä lämmintä vettä säästää siis myös kukkaroa. Tämä onnistuu esimerkiksi lämminvesivaraajan lämpötilan optimoinnilla. Lämpimän käyttöveden täytyy toki olla lämpötilaltaan vaatimusten mukaista, mutta olisi tärkeää tarkistaa, ettei se turhaan ole liian lämmintä.
Vuonna 2020 voimaan tullut käyttöveden mittausta koskeva lakiuudistus on osaltaan vaikuttanut positiivisesti vedenkulutukseen. Lakimuutoksen myötä uudisrakennettaviin ja putkiremontoitaviin moniasuntoisiin rakennuksiin on täytynyt asentaa etäluettava huoneistokohtainen vedenkulutusmittari, jonka perusteella käyttöveden laskutus tapahtuu. Kulutusperusteinen laskutus on vähentänyt merkittävästi asumisen vedenkäyttöä.
Kuka? Päivi Suur-Uski, Asiantuntija, energiatehokkuus ja kestävän kehityksen ratkaisut kiinteistöissä sekä kotitalouksien energiankäytössä. Motiva, Helsinki
Teksti: Ida Ijäs
Kuva: Juho Kuva
*Juttu julkaistu alun perin Onninen-lehdessä 3/22. *