Hukkalämpö hyödyksi kaupan ja teollisuuden kiinteistöissä

Kylmälaitteiden lauhdelämpöä tai tuotantolaitoksen koneiden tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää kiinteistöjen ja käyttöveden lämmitykseen. Lämmön talteenotossa on Suomessa vielä valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia, mikä merkitsee töitä alan ammattilaisille.

Hallituksen tavoite nostaa Suomi maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointiyhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä on globaalisti kunnianhimoinen. Samaa voi sanoa useiden kaupunkien ja maakuntien tavoitteista hiilineutraalisuudelleen.

Koska tavoitevuodet ovat hyvin lähellä, pitää niihin pääsemiseksi käyttää kaikkia tunnettuja ja osaksi vielä kehitysasteella olevia keinoja. Uusia energiatehokkuutta edistäviä ja päästövähennyksiä tuottavia teknologioita otetaankin kiihtyvällä tahdilla käyttöön.

Esimerkiksi kaupan alalla monella sektorilla toimivalla K-ryhmällä on selkeä visio siitä, kuinka konsernin toimitilojen energiatehokkuutta parannetaan. Ratkaisuja on mietitty yhteistyössä Onnisen asiantuntijoiden kanssa.

– Emme pääse päästötavoitteisiin pelkästään laitteistojen käyttöteknisillä muutoksilla ja säädöillä, vaan tarvitsemme merkittäviä investointeja uuteen tekniikkaan, Keskon talotekniikkapäällikkö Jari Pihlajamaa sanoo.

Lämpöpumppu hyödyntää hukkalämmön

Kiinteistöistä syntyvästä lämmöstä menee edelleen merkittäviä määriä hukkaan. Kiinteistölämpöpumpuilla tilanne voidaan kääntää päälaelleen, eli hukkaenergia muuttuukin energiatuotannoksi.

Hukkalämpöä syntyy erityisen paljon suurissa kiinteistöissä kuten hotelleissa, sairaaloissa, logistiikka- ja kauppakeskuksissa sekä teollisuudessa.

Muun muassa kylmälaitteet ja erilaiset teollisuuden koneet kuluttavat paljon sähköä ja luovuttavat samalla merkittävät määrät lämpöä. Sitä ei läheskään aina hyödynnetä, vaan puhalletaan ilmastoinnin kautta ulos kiinteistöistä. Tilanteeseen on toki monin paikoin havahduttu, mutta lämpöenergian hyödyntämisen potentiaalia on vielä paljon.

Hukkalämpöä pystytään uuden tekniikan lämpöpumpuilla hyödyntämään aiempaa tehokkaammin. Ne kykenevät energian kierrätykseen kiinteistössä hyödyntämällä kauppa- tai varastokiinteistöjen kylmälaitteiden lauhdelämpöä rakennusten ja käyttöveden lämmitykseen.

Uuden sukupolven energiakonsepteja tarvitaan kaikenkokoisiin kiinteistöihin, sillä kylmätekniikan määrä kasvaa kaikissa elintarvikemyymälöissä ja kylmävarastoissa.

Uusien energiaratkaisujen avulla eroon kaukolämmöstä

K-ryhmässä kiinteistölämpöpumppuihin perustuvien uusien energiaratkaisujen käyttöönotto edistyy nopeasti.

– Olemme toteuttaneet vuoden aikana kolmisenkymmentä kohdetta, joissa on saatu jopa 98 prosenttia lämpöenergian tarpeesta energian kierrätyksellä. Osassa kohteita on näin voitu luopua kaukolämmöstä kokonaan, Pihlajamaa sanoo.

Toistaiseksi lämpöpumpputekniikkaa on hyödynnetty K-Citymarket- ja K-Supermarket-kokoluokan liikkeissä, mutta suunnitelmissa on laajentaa konseptia myös pienempiin kiinteistöihin.

– Lämpöpumpputekniikka voidaan optimoida niin, että lämpöenergiaa saadaan tuotettua jopa yli kuuden lämpökertoimella eli yhdellä sähkökilowattitunnilla saadaan kuusi lämpöenergiakilowattituntia käyttöön.

Toteutetut energiaremontit ovat linjassa K-ryhmän pyrkimyksen kanssa olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä, jolloin osa tavoitteesta hoituu vielä päästöjä kompensoimalla. Keskon oma toiminta sekä kuljetukset ovat tavoitteiden mukaan päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä, jolloin päästöjä ei tarvitse enää kompensoida.

Oikeanlainen lämpöpumppu hyödyntää myymälöiden lauhdelämmön

Keskolla on vahva usko siihen, että uusi konsepti toimii pitkällä tähtäimellä, vaikka kyseessä on tuore teknologia.

– Olemme koonneet konseptin kehittämiseen erikoissuunnittelijat, jotka ovat tehneet lämpöpumpuille tarkat energiatehokkuuslaskelmat. Teknologiakumppaninamme on Tom Allen Senera, joka on toteuttanut juuri tähän tarkoitukseen sopivat järjestelmät. He toimittavat tehdasvalmiin kokonaisuuden kiinteistöön ja vastaavat myös sen käytöstä, huollosta ja ylläpidosta, Pihlajamaa sanoo.

K-Market-kokoluokan myymälöiden osalta tutkitaan mahdollisuutta käyttää Onnisen maahantuomaa Dimplex Zero -järjestelmää, jossa lämmön talteenotosta saatua energiaa on mahdollista täydentää ottamalla lisäenergiaa myös ulkoilmasta.

– Modernien kylmälaitteiden energiatehokkuus on parantunut ja samalla lauhdelämmön lämpötilatasot ovat laskeneet. Perinteinen lämmön talteenotto ei toimi, kun lauhteen lämpötila lähestyy kiinteistössä olevaa lämpötilaa. Tämä ongelma on erityisesti pienissä myymälöissä, Onnisen myyntijohtaja Ilkka Viita sanoo.

Keskon ja Onnisen asiantuntijat perustivat konseptiryhmän, jonka tehtävänä oli löytää pieneen myymälään soveltuva ratkaisu, jossa lauhteen lämpötilaa nostetaan niin, että sitä voidaan hyödyntää kiinteistön lämmittämiseen.

Kehitystyön tuloksena on löydetty ratkaisut, joissa lämpöpumpputeknologian avulla pystytään hyödyntämään lauhdelämpö myös pienissä myymälöissä tehokkaasti ja ollaan askel lähempänä hiilineutraaliutta ja energiaomavaraisuutta.

– Ongelmana on se, että saatavan lauhde­energian määrä vaihtelee jonkin verran ja kylmimpinä kuukausina se ei yksin riitä. Siksi varalle tarvitaan joko sähköä tai kaukolämpöä erityisesti kovilla pakkasilla. Dimplex Zero -järjestelmään on kuitenkin mahdollista liittää myös maalämpö, jolloin lisälämmön tarve poistuu kokonaan, Viita sanoo.

Keskon ja Onnisen kehittämä konsepti on yksi askel kohti tavoitetta, että kaikki Keskon myymälät ovat vuonna 2030 energiaomavaraisia.

Teksti: Jukka Nortio
Kuva: Ville Rinne

Artikkeli on julkaistu Onninen-lehdessä 2-2020.