Hintapiikit kuriin sähkön varastoinnilla

Uusiutuvan energian asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta toteaa, että energiakriisi kasvatti etenkin pientaloasukkaiden kiinnostusta aurinkosähköön. Hintavaihtelun vuoksi myös sähkön varastoinnista on tullut kannattavampaa. Samalla laitteistojen hinnat ovat laskeneet.

Asentajilla on ollut kiirettä, sillä myös taloyhtiöt ovat alkaneet kiinnostua aurinkoenergiasta.

Sähkön varastointia akkuihin vai varaajiin?

Aurinkosähköä voi varastoida akkuihin. Toinen tapa on hyödyntää sähköauton akkua ja ladata sitä, jolloin varastoitua energiaa voi hyödyntää liikkumiseen.

Virtasen mukaan mahdollinen ratkaisu olisi myös, jos sähköauton akku toimisi kotiakkuna eli akkuun varattua sähköä hyödynnettäisiin kiinteistön sähkönkäytössä. Teknisesti se on jo mahdollista oikeanlaisella autolla ja latausjärjestelmällä.

Auringon paistaessa paneelien tuottamaa sähköenergiaa voidaan varastoida myös lämmöksi, esimerkiksi lämmittämään käyttövesivaraajan vettä. Jos talossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, sähköä voidaan varastoida lämpönä energiavaraajassa. Energian hyödyntämiseen tarvitaan vain ohjain, kellokytkin tai rele, jotka sähköalan ammattilainen voi asentaa jälkikäteenkin.

Aurinkoenergiaa voi varata myös rakenteisiin, jos talossa on lattialämmitys. Esimerkiksi kevättalvella paneelit tuottavat vielä hyvin energiaa lämmityskaapeleihin.

– Lämmityksen säätäminen käsin on työlästä, joten avuksi kannattaa ottaa automaatio: kello-ohjattu kytkin alkaa lämmittää käyttövesivaraajaa tai rakenteita auringon paistaessa. Järjestelmä on edullinen, mutta epätarkka, Virtanen kertoo.

Kellokytkin, erilaiset releet tai ohjausjärjestelmät auttavat energian varastoinnin ja käytön optimoinnissa esimerkiksi aurinkopaneelien tuoton tai pörssisähkön hinnan mukaan.

Invertteristä apua

Invertterissä voi olla valmius sähkönkulutuksen ohjaamiseen. Se tietää, paljonko sähköä tuotetaan, ja kun tietty taso ylittyy tuotannossa, ohjaus käynnistyy. Investointi on edullinen ja ratkaisu kellokytkintä tarkempi.

– Invertterin kanssa yhteensopiva dynaaminen kuormanohjain on kaikkein tarkin, mutta myös kallein ratkaisu. Se huomioi sekä kiinteistön sähkönkulutuksen että -tuotannon. Aurinkopaneelien energia voidaan näin käyttää kokonaisuudessaan hyödyksi eikä sitä tarvitse myydä sähköverkkoon.

Kannattavuuden määrittely jää ostajan kontolle, mutta jos sähkönkulutus on pientä, kuormanohjauslaite voi olla turhan kallis saatuihin hyötyihin nähden. Jos taas kulutusta on enemmän, sähkönsiirto halutuille, edullisimmille tunneille on kannattavampaa.

Sähkönkulutuksen optimointi kannattaa

Pörssisähkön hinnan heilahdellessa aurinkoenergian varastointiin tarkoitettuja laitteita voidaan hyödyntää silloin kun sähkön hinta on alhainen. Älylaitteet osaavat hakea tietoa ja optimoida sähkönkulutusta. Tuotevalikoima laajenee ja käyttö yleistyy, ja älykkäämpiä sähkökäytön ohjausjärjestelmiä kehitetään koko ajan.

– Energiaa varastoidaan akkuihin, autoon, varaajaan tai lämmitykseen, kun pörssisähkön hinta on halpaa tai jopa negatiivista. Näin energian hankinta kalliina tunteina vähenee.

Lämmön varastointi kuluttaa hieman enemmän energiaa tasaiseen käyttöön verrattuna, mutta sähkön hintaa optimoimalla energiankäytön kokonaiskustannukset jäävät edullisemmiksi.

Energiaa taloyhtiöiden asukkaille

Vuonna 2023 voimaan astunut lakimuutos mahdollistaa hyvityslaskennan kaikkien jakeluverkkojen alueella, mikä on lisännyt taloyhtiöiden kiinnostusta aurinkosähköinvestointiin.

Hyvityslaskenta tarkoittaa sitä, että paneelien tuottamaa energiaa voidaan hyödyntää kiinteistösähkön lisäksi myös asukkaiden sähkönkulutuksessa. Näin investointi on kannattavampi. Järjestelmään voi liittää sähköakun, mutta kuten pientaloissakin, taloyhtiöissä kannattaa miettiä kannattavuutta.

Taloyhtiöiden siirtyessä kaukolämmöstä maalämpöön mahdollisuudet optimoida kiinteistön energiankulutusta sähkön hinnan perusteella paranevat. Maalämpöpumppujen avulla lämpöä voidaan varastoida hetkellisesti varaajiin halvan sähkön aikaan ja pienentää sähkönkulutusta, kun pörssisähkön hinta on kalliimpaa.

Juttu on julkaistu Onninen-lehdessä 1/2024
Teksti: Tarja Västilä