Aurinkoenergiaa myös jäähdytykseen

Aurinkosähkö oli pitkään Suomessa kannattamattoman investoinnin maineessa. Maine oli osin oikeutettu, koska aurinkopaneelien hyötysuhde oli nykyistä alhaisempi.

Toisaalta käsitykset aurinkosähkön järkevyydestä pohjoisissa oloissa olivat huonosti perusteltuja, koska aurinkoenergian saanto riippuu enemmänkin valon määrästä kuin helteisyydestä. Siksi aurinkoenergiaa kertyy loppukeväästä, kesällä ja syksyllä kiinteistöissä käytettäväksi keskimäärin ainakin saman verran kuin Keski-Euroopan maissa.

Aurinkosähköjärjestelmä maksaa itsensä nopeasti takaisin

Kun sähkön hinta on lisäksi viime vuosina ollut voimakkaasti nousujohteinen, aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika on nopeutunut.

– Omakotitaloissa kotitalousvähennys huomioon ottaen järjestelmä maksaa itsensä takaisin nykyään alle kymmenessä vuodessa, arvioi sähkö- ja koestusinsinööri Arto Vitkala Elfin-ketjuun kuuluvasta Avitor Sähkö Oy:stä.

Pääosin Pirkanmaan seudulla aurinkosähköjärjestelmiä asentava Avitor oli vielä muutama vuosi sitten alueensa ainoa aurinkosähköjärjestelmiä asentava yritys. Yhtiö on alueellaan edelleen johtava toimija, mutta markkinoiden kasvettua pieniä yrittäjiä on Vitkalan mukaan tullut alalle lisää.

– Kyllä tälläkin alalla kokemus on valttia – ja se, että satsaa koko ajan sekä oman ammattitaidon kehittämiseen että luotettaviin komponenttitoimittajiin, Vitkala korostaa.

Aurinkovoimaa voi hyödyntää jäähdytyksessä

Kun taloon on suunnitteilla aurinkosähköjärjestelmä, ensimmäisiä tehtäviä urakoitsijan näkökulmasta on selvittää talon energiatekninen kokonaisuus sekä kattomateriaali ja katon muoto.

Jos talossa ei ole ilmalämpöpumppua ja asukkaat haluavat aurinkosähkön myös jäähdytystarkoituksiin, lämpöpumppu kannattaa hankkia.

Arto Vitkalan mukaan aurinkosähkön hyödyntäminen jäähdytyksessä on lisääntynyt viime vuosina.

– Myös rakennuksen pinta-ala ja tilavuus vaikuttavat aurinkosähköjärjestelmän mitoitukseen. Pääsiäisen jälkeisellä viikolla asensimme aurinkopaneelit uuteen, vajaan 200 neliömetrin omakotitaloon, jonka huoneet ovat epätavallisen korkeat, hän kertoo.

Aurinkosähköjärjestelmän asennus katon mukaan

Katon materiaali ja rakenne puolestaan vaikuttavat välillisesti järjestelmän hankintahintaan, koska asennuksen vaikeusaste riippuu materiaalista ja osin rakenteestakin. Tiilikatto on Arto Vitkalan mukaan vaativimmasta päästä, koska tiiliä on yleensä hiottava, jotta paneelit voi kiinnittää niihin.

Kiinnittämiseen käytetään Avitorin työmailla tarkoitukseen varta vasten kehitettyjä kattokiinnikkeitä, joiden malli vaihtelee asennettavan kattorakenteen mukaan.

– Joskus peltikaton ruodeväli on niin iso, että perinteinen kattokiinnike ei käy, vaan joudutaan asentamaan tappikiinnityksellä. Alkuvaiheessa peltikatot asennettiin aina RST-tappikiinnikkeillä, mutta nykyään on saatavilla eri peltikattotyypeille omat kiinnikkeet, jotka ovat huomattavasti helpommat asentaa.

Aurinkopaneelit luotettavalta toimijalta

Oleellinen osa luotettavuutta on hankkia aurinkopaneelit ja muut järjestelmän komponentit Vitkalan mukaan sellaiselta toimittajalta, joka välittää myymiensä tuotteiden soveltumisesta kulloiseenkin käyttötarkoitukseen ja niiden pitkäaikaiskestävyydestä.

– Tietysti hinnan on oltava kohdallaan ja logistiikan toimittava. Kun teho lisäksi on 300 wattia per paneeli eli parempi kuin paneeleissa keskimäärin vielä vähän aikaa sitten, olemme todella tyytyväisiä Onnisen aurinko-paneelivalikoimaan.

Aurinkopaneelien kysyntä kasvaa

Onnisen myyntipäällikkö Harri Keskinen kertoo aurinkopaneelien kysynnän kasvaneen voimakkaasti vuonna 2018 ja edelleen alkuvuodesta 2019.

– Selvästi markkinoilla on halua investoida uusiin energiaratkaisuihin, mihin sähkön hinta ja siirtomaksujen korotukset myötävaikuttavat. Kehityksen suunta tulee olemaan nouseva tulevinakin vuosina, Keskinen arvioi.

Onninen toimittaa aurinkoenergiakohteisiin paneelien lisäksi invertterit ja paneeleiden kattokiinnitystarvikkeet sekä kaapelit ja turvakytkimet.

Numerotietoa aurinkosähköstä

• Aurinkosähkön hyötysuhde on keskimäärin 21 prosenttia.
• Aurinkokeräimillä lämmöntuotantoon saadaan 25–35 prosentin osuus.
• Asennettua kpasiteettia Suomessa vuoden 2017 lopussa 80 MW ja 2018 lopussa noin 140 MW.
• Koko maailmassa aurinkoenergiaa hyödynnettiin vuoden 2017 lopussa yli 300 GW.
• Tavoite Suomessa: vuoteen 2050 mennessä aurinkoenergian osuus noin kymmenen prosenttia.

Teksti: Vesa Tompuri
Kuva: Vesa Tyni