Kylmäurakka varmistaa vauhdit Puijon suurmäessä

Puijon urheilulaaksossa Kuopiossa rinnettä vasten kohoaa viisi eri kokoista hyppyrimäkeä, jotka tarjoavat erinomaiset puitteet mäkihypyn ja yhdistetyn harrastajille ympäri vuoden.

Hyppääminen suurimmasta K120-mäestä on nyt entistä varmempaa myös vaihtelevilla talvikeleillä. Sen turvaa mäen yläosan uusi jäähdytysjärjestelmä.

– Vanhalla järjestelmällä oli ikää jo yli 20 vuotta. Se oli tulossa auttamatta teknisen elinkaarensa päähän, Mestar Kuopio Oy:n vastaava työnjohtaja Kai Aho sanoo.

Mestar on Kuopion kaupungin omistama yhtiö, joka vastaa hyppyrimäkien ylläpidosta ja kunnostuksesta. Ahon mukaan vanhaa järjestelmää alkoivat rasittaa tekniset viat ja pienet kylmäainevuodot.

Lisäksi vanhassa kylmäkoneistossa käytettiin R404A-kylmäainetta. Se kuuluu ilmastoa voimakkaasti lämmittäviin F-kaasuihin, joiden käytöstä on EU:ssa tulevaisuudessa luovuttava.

Kylmäaineeksi ympäristöä säästävä propaani

Kylmäurakasta järjestetyn tarjouskilpailun voitti vaihtoehto, jossa kylmäkoneistossa käytetään luonnollista kylmäainetta eli propaania.

– Ympäristöystävällisen kylmäaineen valintaan vaikutti se, että hyppyrimäen vieressä sijaitsevat Puijon luonnonsuojelualue ja suositut ulkoilualueet, Aho sanoo.

Kylmäurakan toteutti kuopiolainen Kylmäkonehuolto Kuusisto. Yrityksen toimitusjohtaja Karel Kuusisto kertoo, että hanke koostui hyppyrin nokan alle sijoitetusta kylmäkoneistosta, josta kylmä johdetaan ylämäen vauhtiladun alle vedettyyn jäähdytysputkistoon. Putkistossa kiertää noin 900 litraa glykolia.

Kylmäkonehuolto Kuusisto vastasi kylmäkoneiston asennuksista ja käyttöönotosta. Muut putkityöt teki kuopiolainen Insaco Group.

Kylmäkoneiston ytimen muodostavat kaksi Onnisen toimittamaa Rivacoldin liuosjäähdytintä, joiden yhteenlaskettu jäähdytysteho on 16,4 kilowattia.

– Onnisen tekniset asiantuntijat olivat auttamassa laitteiden käyttöönotossa ja asetusten laittamisessa, Kuusisto sanoo.

Onninen toimitti kohteeseen myös Grundfosin keskipakopumpun. Sitä tarvitaan, jotta jäähdytysneste saadaan kiertämään hyppyrimäen yläosaan saakka noin 60 metrin korkeuteen.

Harvinainen kohde kylmäasentajalle

Kylmäkonehuolto Kuusisto on vastannut Puijon hyppyrimäkien kylmäkoneistojen huolloista ja korjauksista parin vuoden ajan, joten kohde oli ennestään tuttu.

– Hanke oli sikälikin kiinnostava, että tällaisia erikoistapauksia tulee harvoin vastaan. Urakka oli mukavaa vaihtelua vaikkapa perinteisten kylmiöhuoltojen lomassa, Kuusisto toteaa.

Kylmäurakka koostui hyppyrin nokan alle sijoitetusta kylmäkoneistosta, josta kylmä johdetaan ylämäen vauhtiladun alle vedettyyn jäähdytysputkistoon. Karel Kuusisto (vas.) ja Kai Aho kertaavat urakan vaiheita. Taustalla Rivacold CH -liuosjäähdytin.

Onnisen kokeneille asiantuntijoille kylmäurakan laitteiden valinta ja mitoitus sujuvat rutiinilla. Puijon suurmäen hankkeeseen tarjottavaa ratkaisua jouduttiin kuitenkin pohtimaan huolella, jotta kokonaisuudesta tulee varmasti toimiva.

– Tällaisessa erikoiskohteessa on sovellettava tavanomaiseen käyttöön suunniteltua jäähdytystekniikkaa. Se edellyttää, että kokonaisuus käydään tarkasti läpi urakoitsijan kanssa. Perusstandardeja tällaiseen hankkeeseen ei ole, Onnisen myyntijohtaja Ilkka Viita sanoo.

Uusi jäähdytysjärjestelmä otettiin käyttöön joulukuussa. Pienten alkusäätöjen jälkeen uusi järjestelmä on toiminut kuten oli suunniteltukin.

Kai Aho on tyytyväinen uuden laitteiston automatiikkaan, joka muun muassa seuraa jäähdytysnesteen lämpötilaa ja lisää kylmän tuotantoa, jos lämpötila nousee liian korkealle.

– Automatiikka helpottaa ladun kunnossapitoa huomattavasti. Uusi laitteisto antaa myös hälytyksen mahdollisista toimintahäiriöistä. Tätäkään ominaisuutta ei vanhassa järjestelmässä ollut.

Puijon hyppyreillä hyvä käyttöaste

Kuopion suurmäki rakennettiin vuonna 1998. Vauhtiladun jäähdytysjärjestelmä siihen asennettiin muutamaa vuotta myöhemmin.

– Tuohon aikaan Kuopiossa järjestettiin maailmancupin osakilpailuja mäkihypyssä. Vaihtelevien säiden vuoksi haluttiin sataprosenttinen varmuus jääladusta, Aho kertoo.

Hyppyrimäkien vauhtilatuja aletaan jäädyttää tavallisesti joulukuun puolivälissä, kun sää on kunnolla viilentynyt. Satanut tai lumitykillä lumetettu lumi tampataan vauhtiladun päälle ja jäädytetään vedellä. Latu-uran viimeistelee hoitokone, joka jyrsii siihen oikean profiilin.

Ahon mukaan hyppääjät pääsevät suurmäkeen yleensä uuden vuoden kieppeillä.

– Jäähdytysjärjestelmän ansiosta vauhtilatu pysyy jäässä, vaikka kelit olisivat välillä useammankin päivän plussalla tai kevätaurinko paistaa suoraan hyppyreihin.

Alastulorinteen lumetuksesta vastaa neljä lumetustykkiä, joita varten rinteen vieressä on vesilinjasto, pumppaamo ja vettä jäähdyttävä vedenlauhdutin.

Puijon mäet ovat ahkerassa käytössä, sillä niitä käyttävät monien urheiluseurojen hyppääjät. Käyttöaste nousi entisestään, kun Suomen mäkihypyn ja yhdistetyn maajoukkuevalmennus keskitettiin Kuopioon.

– Investointi suurmäen kylmälaitteisiin varmistaa osaltaan huippu-urheilijoille hyvät harjoitteluolot, Aho painottaa.

Talvikauden ohella Puijon hyppyrimäet ovat käytössä kesällä. Touko–lokakuussa posliinista valmistettujen vauhtilatujen pinta pidetään liukkaana vedellä. Alastulon peittää muovipinnoite.

Alastulorinteen lumetuksesta vastaa neljä lumetustykkiä, joita varten rinteen vieressä on vesilinjasto, pumppaamo ja vettä jäähdyttävä vedenlauhdutin.

Juttu on julkaistu Onninen-lehdessä 2/2024
Teksti: Matti Remes
Kuvat: Jesse Karjalainen