Schneider Electricin ja Onnisen kumppanuus tuo teollisuuteen tehokkuutta automaatiolla
Digitalisaatio etenee vauhdilla teollisuudessa, ja sen vaikutukset näkyvät myös teollisuusautomaation kehityksessä. Onnisen ja Schneider Electricin kumppanuudessa valmistavan teollisuuden koneiden toimintaa tehostetaan yhdessä loppuasiakkaiden kanssa.
Schneider Electricin Pohjoismaiden markkinointijohtaja Tuomas Korhonen kertoo, että teollisuusautomaatio ja siihen liittyvät palvelut ovat saaneet kotimaisilta teollisilta laitevalmistajilta hyvän vastaanoton.
– Asiakkaat haluavat lisätä digitaalisia, vastuullisia ratkaisuja. Samalla haetaan tietenkin nopeutta ja tehokkuutta, Korhonen toteaa.
Onninen on Schneider Electricin IAD-partneri (Industrial Automation Distributor) eli teollisuusautomaatiokumppani, joka auttaa Schneideria toteuttamaan uuden sukupolven automaatiohankkeita valmistavalle teollisuudelle.
– Koneista saadaan tietoa hyötykäyttöön nyt jo aika joustavasti. Tiedon avulla asiakkaamme voi räätälöidä prosessit toimimaan haluamallaan tavalla, Korhonen kuvailee.
Käytännön tasolla tämä voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että sama kone tekee tuotetta kolmessa eri koossa, kun aikaisemmin vain yhdessä.
Ei vain jakelijaroolissa
Onnisen teollisuussegmentin johtaja Tarja Pursiainen-Vakkari toteaa, että IAD-kumppanuus on paljon enemmän kuin perustukkuritoimintaa.
– Yhteistyömme on ratkaisumyyntiä, jossa mietitään tiiviisti yhdessä loppuasiakkaan kanssa, miten koneen toimintaa voi tehostaa automaation avulla.
Tuomas Korhonen toteaa, että Onninen auttaa Schneideria saamaan teknologiansa asiakkaiden ulottuville.
– Schneider ei ole läsnä joka puolella markkinassa, mutta Onnisen ansiosta olemme saaneet lisää jalkoja kentälle, hän summaa.
Mistä saadaan kriittiset komponentit?
Korhonen tarjoaa esimerkin: kun toimitusketjuissa esiintyi taannoin ongelmia ympäri maailman, Schneiderin asiakkaat eivät joutuneet kärsimään. Onnisella oli strategisia varastoja, joiden avulla tiukasta paikasta selvittiin. Saatavuus on iso valtti, hän kiittelee.
IAD-yhteistyössä mietitään loppuasiakkaan kanssa, miten koneiden toimintaa voi tehostaa automaation avulla.
Palveluvarastoja pystytetään tarvittaessa myös asiakkaan omiin tiloihin, kertoo Tarja Pursiainen-Vakkari.
– Kun tavara on mahdollisimman lähellä asiakasta, asiakas pystyy pitämään omista toimitusajoistaan paremmin kiinni ja liiketoiminta sujuvoituu.
Ihan itsestään ei kuvio ole loksahtanut kohdalleen. Pursiainen-Vakkari kertoo, että Onnisen on pitänyt rekrytoida lisää teollisuusautomaatiota ymmärtäviä työntekijöitä ja kouluttaa vanhoja.
– Osaamista on vuosien varrella kehitetty monin eri tavoin – ja jatkuvalla syötöllä.
Koko ajan parempi paketti
Vajaan kymmenen vuoden aikana eri IAD-projekteja on ollut kymmenittäin, sekä isoja että pieniä. Haastavien projektien myötä Onnisen väen tietotaitoon on tullut syvyyttä ja leveyttä, tietää Pursiainen-Vakkari.
– Vielä ei ole kyseessä täydellinen kokonaistoimittajuus, mutta lähellä sitä ollaan jo.
Ja tietenkin Schneiderin ja Onnisen yhdessä kehittämä toimintamalli nivoutuu tiiviisti globaaleihin trendeihin, kuten Big Dataan, automaatioon ja energiatehokkuuteen.
– Haemme edelleen kasvua, koska olemme asemoituneet hyvin nykyisessä teollisessa murroksessa ja konseptimme on osoittautunut erittäin toimivaksi, toteaa Korhonen.
Seuraava suuri seikkailu
Mitä sitten tapahtuu IAD-kentällä seuraavaksi? Korhosella on siitä jo varsin selkeä näkemys: tekoäly ja sen eri sovellukset yleistyvät jatkuvasti valmistavassa teollisuudessa, vaikka eivät vielä mitenkään rakettimaisesti.
– Kun teknologia ja automaatio kehittyvät edelleen, tekoälyä varmasti käytetään yhä enemmän, toteaa Korhonen ja lisää, että kotimaiset pk-yritykset eivät vielä ole päässeet vauhtiin AI-puolella.
– Nykyisellään dataa tekoälyn hyödynnettäväksi on jo valtavasti. Nyt täytyy vain ratkaista, miten se tehdään mahdollisimman mielekkäällä tavalla, pohtii Korhonen.
Tuplana, kiitos!
Tarja Pursiainen-Vakkari on samoilla linjoilla: tekoäly tuo varmasti teollisuuteen uusia, ennennäkemättömiä tehoja, vaikka AI-matka voikin olla mutkainen.
– Tekoäly auttaa hyödyntämään tietoa ja nopeuttaa prosesseja, esimerkiksi digital twin -ratkaisujen avulla.
Digitaalisten kaksosten yleistyessä tehtaasta, laivasta tai vaikkapa hissistä voi olla kaksi versiota: toinen se aito fyysisen maailman versio, ja toinen sen virtuaalinen vastine, jolla oikean toimintaa voidaan simuloida ja optimoida tosimaailman datan avulla. Tekoäly ja automaatio eivät myöskään ole tekemässä tehtaan väkeä työttömiksi, Tuomas Korhonen huomauttaa.
– Sitä mukaa kuin uusia ratkaisuja otetaan käyttöön tuotantolaitoksissa, ihmiset voidaan laittaa mielekkäämpiin työtehtäviin.
Juttu on julkaistu Onninen-lehdessä 5/2024
Teksti: Sami Anteroinen
Kuvat: Schneider Electricin kuvapankki
