Suurin osa ladattavista autoista on pistokehybridejä, mutta joukkoon mahtuu myös tuhansia täyssähköautoja.
– Seuraavan kolmen vuoden aikana olisi mahdollisuus saavuttaa jopa sata tuhatta uutta rekisteröintiä. Kaikkia näitä autoja pitää voida ladata, ja latausinfran rakentaminen vauhdittaa osaltaan myös sähköautojen myyntiä, laskee Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Heikki Karsimus.
Valtio tukee latausinfran kehittymistä monella rintamalla. Sähköauton hankintaan saatava hankintatuki kasvattaa latausinfran rakentamisen kysyntää. Hallitus on esittänyt verovapautta työpaikkalataamiseen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA puolestaan tukee asunto-osakeyhtiöiden latausinfran parantamista ja Energiavirasto julkisen latausverkoston kehittymistä. Lisäksi EU:ssa kaavaillaan päästötavoitteiden kiristämistä entisestään, mikä ohjaa autotehtaita panostamaan sähköautoihin yhä enemmän.
Ladattavien autojen määrän kasvun on huomannut myös Onnisen tuotepäällikkö Eero Korhonen.
– Nyt syys-lokakuussa projektikyselyitä on tullut todella paljon, Korhonen kertoo. Suunnittelijat ja urakoitsijat haluavat tarjota erityisesti ARAn suuremman, 55 %:n tuen mahdollistavan tehokkaamman latausmahdollisuuden taloyhtiöille.
Autojen lataaminen jakautuu karkeasti kolmeen ryhmään: yksityiseen lataamiseen kotona tai työpaikalla, julkiseen asiointilataukseen ja julkiseen pikalataukseen.
Kodin tai työpaikan yhteydessä oleville latauspaikoille tuodaan tyypillisesti enintään 11 kilowatin vaihtovirtaa tarjoava peruslatauslaite. ARAn tukea on hyödyntänyt kahdessa vuodessa yli 500 taloyhtiötä ja parkkiyhtiötä, minkä seurauksena taloyhtiöihin rakennetaan yli 10 000 latausvalmiutta. Kaikkien yksityisten latauspisteiden määrää ei ole tilastoitu.
Sama kehityssuunta näyttäisi jatkuvan. Niinpä sähköurakoitsijoille on näkyvissä töitä varsinkin asunto-osakeyhtiöissä ja toimistojen parkkipaikoilla, mutta myös julkisilla latauspisteillä.
Julkinen latauspalvelu on tyypillisesti tarjolla siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat ja asioivat. Esimerkiksi K-Lataus on koko maan kattava sähköautojen latausverkosto, joka tarjoaa sekä perus- että pikalatausta. Lähes kaikilta K-Lataus-asemilta löytyy 22 kW:n peruslatauspisteiden lisäksi myös 50 kW:n pikalatauspisteet niille, jotka tarvitsevat sähköä nopeasti.
Ladattavien autojen laturi ei ole vain kytkimellä varustettu suurikokoinen pistorasia. Olipa kyseessä mikä tahansa latauslaite, siinä todennäköisesti on toimintoja, joilla hallitaan kuormaa ja laitteen käyttöoikeuksia.
– Laitteet liittyvät tietoverkkoihin ja osaavat myös tasata kuormaa, Korhonen kertoo.
Sähköautojen latauslaitteiden asennus vaatiikin sähkötyön lisäksi myös ohjelmistoja ja älylaitteita. Nyt onkin oikea aika perehtyä latauslaitteiden käyttöön ja asennukseen.
Suomalaisista ladattavista autoista suurin osa on pistokehybridejä, toisin kuin esimerkiksi Norjassa tai Keski-Euroopassa, joissa täyssähköautot ovat haukanneet suuremman osuuden myynnistä.
On syytä uskoa, että uusien automallien, kuten Volkswagen ID.3:n ja ID.4:n, myötä täyssähköautojen osuus automyynnistä vähitellen kasvaa meillä Suomessakin. Tämä nostanee pikalatauksen kysyntää.
– Lisäksi myös raskas liikenne alkaa sähköistymään, Karsimus toteaa.
Esimerkiksi K-ryhmä on hankkinut käyttöönsä ensimmäiset täysin sähkökäyttöiset MAN:n kuorma-autot, joista toinen hoitaa Onnisen kuljetuksia.
Raskaan liikenteen, kuten bussien ja kuorma-autojen, lataustapa on käytännössä aina tasavirtaa tarjoava CCS-liitäntäinen pikalataus. Näitä laitteita saatetaan tarvita useita bussivarikoille ja logistiikkakeskuksiin. Tämä tarkoittaa kymmenien, jopa satojen kilowattien lataustehoja ajoneuvoa kohden, mikä johtaa laajoihin investointeihin sähkökeskuksien ja -liittymien osalta.
Pikalatauslaitteiden yksittäiset urakat voivatkin olla paljon suurempia kuin asunto-osakeyhtiön parkkipaikan sähköistykset, mutta niitä tullee tarjolle vähemmän.
– Sähköalan toimijoiden kannattaa kuunnella herkällä korvalla autoalan uutisia ja myyntiä, Karsimus kannustaa.
Yksityinen lataaminen: Suurimmat markkinanäkymät. Yleensä yksi tai muutamia peruslatauslaitteita omakotitaloon, asunto-osakeyhtiöön tai työpaikalle, kuormaa tasaava 2-11 kilowatin teho parkkiruutua kohden. Voi olla myös vain latausvalmiuden tuonti: esimerkiksi kaapelointi ilman latauslaitetta tai putkitus.
Julkinen asiointilataus: Useita 11 kW:n tai 22 kW:n peruslatauslaitteita parkkialuetta kohden. Autoilija käynnistää latauksen joko RFID-tunnisteella tai mobiilisovelluksella. Toimintavarmuus ja käytön helppous ovat tärkeitä ominaisuuksia.
Julkinen pikalataus: Yleensä yksi 50 tai 150 kilowatin tasavirtaa tarjoava pikalatauslaite, liitettynä valtakunnallisen lataustoimijan verkkoon. Autoilija käynnistää latauksen joko RFID-tunnisteella tai mobiilisovelluksella.
Omakotitalojen ja kerrostalokiinteistöjen aurinkosähköjärjestelmät ovat yleistyneet viime vuosina. Onninen aloitti aurinkosähköjärjestelmien myynnin 2014.
– Myynti on melkeinpä tuplaantunut joka vuosi, kertoo Onnisen tuotealuejohtaja Arto Koivisto.
Aurinkosähköjärjestelmä on perinteisesti kattanut talon katolle asennettavat aurinkopaneelit ja invertterin, joilla paneelien tuottama sähkö tuodaan kiinteistön sähköverkkoon.
Aurinkosähkön keskeinen haaste on parhaimman sähköntuotannon osuminen keskelle päivää paneelitalon asukkaiden ollessa yleensä töissä tai koulussa. Tällöin sähkönkulutus on pienimmillään ja ladattava auto pois kotipihasta.
– Aurinkosähköjärjestelmää voi laajentaa akustolla, Koivisto kertoo. Näin keskipäivän energia saadaan käyttöön illan ja aamun kulutusta tasaamaan.
Kotiakusto sopii erityisen hyvin yhteen auton lataamisen kanssa. Päivänpaistetta voidaan helposti viedä ladattavan auton akkuun ajokilometrejä antamaan. Tulevaisuudessa sähköä voidaan mahdollisesti siirtää myös autosta kiinteistön suuntaan.
Teksti: Tuomas Sauliala
Kuvat: Ensto
Juttu ilmestynyt alun perin Onninen-lehdessä 4/20
