Mitoitusta ja kylmää harkintaa maalämpöprojekteihin

Pientalojen maalämpöratkaisut lähtevät hyvästä suunnittelusta. Tuotepäällikkö Jonas Lindqvist Onniselta toteaa, että oikea mitoitus on kaikki kaikessa niin isossa kuin pienessä maalämpöprojektissa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että putkikoot ovat tarpeeksi isot virtaukseen nähden ja ilmaus on tehty niin, että putkessa liikkuu vesi eikä ilma.

– Myös lämpökaivon pitää olla tarpeeksi syvä. Jos ei porata tarpeeksi syvään, reikä voi alkaa jäähtyä jo muutaman vuoden jälkeen.

Maalämmön jo pitkään korkeana jatkunut suosio voi sekin olla haaste. Lindqvist huomauttaa, että pääkaupunkiseudulla voi olla niin tiuhaan toteutettuja kaivoja, että se vaikuttaa jo pohjaveden virtaukseen ja siten myös lämpökaivon toimintaan.

– Silloin tulee eteen tilanne, jossa lämpö loppuu, kun kaivon ympärillä ei ole pohjavesivirtaamaa. Ei kannata olla rakentamassa heti naapurin putken viereen.

Riittääkö lämmin vesi?

Mitoitusta ja kylmää harkintaa tarvitaan myös käyttöveden suhteen. Kun pientalon maalämpökoneessa on integroituna 160–200 litran lämminvesivaraaja, se vaikuttaa ihan riittävältä ratkaisulta – kunnes selviää, että talossa on kolme suihkua ja poreallas.

Jos suunnittelu on tehty huolella, maalämpö on palkitseva valinta. Maalämmössä on parempi hyötysuhde kuin ilma-vesilämpöpumpuissa, muistuttaa Lindqvist.

Lisäksi maalämpöpuolella on otettu paljon vaikuttavia kehitysaskeleita viime vuosien aikana. Automaation määrä lisääntyy jatkuvasti, ja myös helppokäyttöisyyteen panostetaan.

Älykodin sykkivä sydän

Moderni, automaattisesti ohjautuva maalämpölämmitysjärjestelmä osaa huomioida toiminnoissaan sääennusteet ja optimoi energiansäästöä pörssisähköohjauksen avulla.

– Erityisesti pörssisähköohjaus on ollut tapetilla viime aikoina, tietää Lindqvist.

Ei siis ihme, että maalämpöratkaisut ovat vahvasti osa nykypäivän ihannetta älykodista. Järjestelmän ohjauksenkin voi toteuttaa etänä sovelluksella.

Lindqvist kertoo, että maalämpöpumpuissa käytetty invertteriteknologia on havaittu toimivaksi ratkaisuksi pientalojen kohdalla.

Invertteri toimii hyvin esimerkiksi suhteellisen pienessä kohteessa, jossa yksi maalämpökone kattaa hyvin koko alueen.

Perinteisesti lämpöpumpuissa on käytetty kompressoria, joka käynnistyy säätimen ohjaamana ja pysähtyy, kun säätimen pyytämä lämpötila saavutetaan. Toimintaperiaate on simppeli on/off. Invertteriä käytettäessä kompressorissa taas on kierroslukuohjaus, jolloin kompressorin kierrosluku mukautuu reaaliajassa lämmitystarpeeseen sopivaksi.

– Invertteritekniikka sinänsä ei ole mikään uusi juttu, mutta pienempiin maalämpöpumppuihin se todella on omiaan, kehaisee Lindqvist.

Kestohaasteena tuotteiden vertailu

Onnisen valikoimissa myydyimmät maalämpömerkit pientaloihin ovat Nibe ja Bosch.

Lindqvistin mukaan eri valmistajien ratkaisujen vertailu voi olla vaikeaa – ainakin kuluttajille, mutta miksei ammattilaisillekin. Suunnittelijoilla haasteena voi olla löytää tuote, joka sopii talon energiaprofiiliin.

– Talon energialaskelma tehdään tiettyjä tuotteita silmällä pitäen, jotta E-luku saadaan halutuksi. Tällöin suunnittelija usein speksaa haluamansa maalämpöpumpun piirustuksiin.

Tekninen tuki tietää!

Toisinaan suunnitelmiin on merkitty vain toivottu teho tai malli, ja urakoitsijalla on vapaat kädet löytää toimiva ratkaisu. Onnisella osataan palvella sekä suunnittelijoita että urakoitsijoita:

– Ja oikea peli löytyy silloinkin, kun mitään erityistä ohjeistusta ei ole, vakuuttaa Lindqvist.

Onnisen tekninen tuki on apuna, mikäli ilmenee epätietoisuutta. Lindqvistin mukaan erityisesti saneerauspuolella kysymysmerkkejä riittää: Kun vaikkapa öljykattilasta halutaan eroon ja maalämpö tulee tilalle, voi suunnitelma alussa olla yksityiskohdiltaan vielä jäsentymätön. Tällaisessakin tapauksessa Onnisella tiedetään, miten kannattaa edetä.

Maalämpöbisnes kasvoi isoksi

Vuosien varrella ala on karsinut rönsyjään:

– Ylilyönnit ovat takana. Valmistajat kouluttavat asentajia uusista malleista ja opit jalkautetaan hyvin kentälle.

Nykytilanteessa Lindqvist kiinnittäisi huomiota silti yhteen tiettyyn asiaan: huoltoon.

– Jos kerran maalämpöjärjestelmä maksaa yhtä paljon kuin moni auto, niin miksei sitä sitten huolleta ja tarkasteta kerran vuodessa?

Liian usein ajatellaan, että maalämpöpumppu on huoltovapaa, kun kerran kylmäainemääräykset eivät velvoita toimenpiteisiin.

Laite on silti huollettava, jotta selviää ovatko virtaamat ja termostaatit reilassa. Huolto tuo paitsi energiasäästöä, myös laitteelle lisää elinikää.

Juttu on julkaistu Onninen-lehdessä 5/2024
Teksti: Sami Anteroinen
Kuva: Eino Ansio