Erikoisvalmisteinen tierumpu ratkaisuna taimenten vaellukseen

Puro solisee upouuden tierummun läpi Hollolassa. Rumpuputken ansiosta jatkossa on mahdollista ihmetellä taimenien nousua Ylösjoen kutupaikoille. Aikaisemmin paikalla oli kaksi betonista tierumpua, jotka estivät kalojen vaelluksen.
‒ Putken pohjalla on muovilevyjä ja soraa. Se jäljittelee luonnonmukaista puroa, jota pitkin vaelluskalojen on helppo liikkua virtaa ylös, kertoo Talokaivon myynti-insinööri Heikki Vihtonen.

Rumpuputken asennus ja sitä seuranneet virtavesitalkoot liittyvät K-ryhmän ja WWF:n yhteistyöhön uhanalaisten vaelluskalojen puolesta. Viisivuotisen K-Kalapolut-kampanjan aikana avataan vaellusesteitä ja rakennetaan kaloille kutusoraikkoja.

‒ Suomessa on 90 000 tierumpua ja niissä 30 000 vaellusestettä. Yritysyhteistyön ja tuoteinnovaation avulla pystytään vahvistamaan alkuperäistä taimenkantaa Porvoonjokeen johtavalla Ylösjoella ja turvaamaan luonnon monimuotoisuus, kiittelevät WWF Suomen virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen ja asiakkuuspäällikkö Juuso Lautiainen.

Kestävää ja kierrätettävää kehitystä

Kun Onnisen tuotelinjajohtaja Jani Kakko kuuli tierumputarpeesta, hän otti yhteyttä Pipelife Finlandin toimitusjohtajaan Kimmo Kedonpäähän. Muovituotteita valmistava Talokaivo Oy on Pipelife Finlandin tytäryhtiö.

‒ Tiesin Kimmon erähenkiseksi, joten yhteistyö eteni sujuvasti: Talokaivon Keravan yksikkö ryhtyi tuumasta toimeen. Itsekin olen putkimies ja ilahduin siitä, että putkella ratkotaan ongelmia luonnon hyväksi, toteaa Kakko.
Erikoisvalmisteinen ja K-Kalapolut-hankkeessa ensimmäinen tierumpu on kymmenen metriä pitkä ja halkaisijaltaan yli kaksi metriä. Polyeteenistä valmistettu kierresaumaputki on sekä kestävä että kierrätettävä. Isossa rummussa virtausnopeus on hitaampi ja kaloille luonnollisempi.

WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtosen piirustusten mukaan rummun pohjalle hitsattiin vajaan puolentoista metrin välein seitsemän 40 cm:n korkuista lamellia, joita on vuorotellen rummun eri puolilla. Kuivana aikana putkessa on 20‒30 senttiä vettä. Luontaista kalatietä mukailevaan pohjaan muodostuu taimenien etenemisen kannalta suotuisia akanvirtoja lamellien taakse.

‒ Kaikki virtavesilajit pääsevät putken läpi. Yksi taimen ui jo lapioni vierestä, sorsapoikuekin on nähty, eikä saukkojenkaan tarvitse mennä tien kautta, kertoo Vihtonen.

Yhteiskunta tukee

Kalamieheksi tunnustautuva Talokaivon Heikki Vihtonen osallistui mielellään kalapolkutalkoisiin.

‒ Hienoa, että rakennettuja esteitä puretaan kalojen vaellusreiteillä. Ihminen korjaa sen minkä aikoinaan on pilannut. Yksityisteiden tierumpujen vaihtoa myös tuetaan valtionavustuksin, joten se on jopa kannattavaa. Matkailijatkin arvostavat, että luonto on monipuolinen kaikki lajeineen.

‒ Halusimme omalla panoksellamme olla mukana tukemassa kalapolkujen toimivuutta Hollolassa ja tehdä käytännön vastuullisuustyötä, tierummun lahjoittaneen Pipelife Finlandin Kimmo Kedonpää kertoo.

Vuoden 2019 aikana järjestetään noin kymmenkunta K-Kalapolut-talkootapahtumaa. K-Kalapolut-yhteistyö jatkuu vuoteen 2021 asti.

Lisätiedot:

Tuotelinjajohtaja Jani Kakko, [email protected], puh. 040 187 4232
Toimitusjohtaja Kimmo Kedonpää, [email protected], puh. 040 848 6338

Lisää aiheesta kesko.fi-verkkosivuilla